Kotiseutumatkailua

Perjantaina 27.8. lähdin harrastamaan kotiseutumatkailua. Hyppäsin Kouvolan asemalta junaan ja päädyin Mäntyharjun asemalle. Siellä odotti ystävä autoineen ja ajelimme toisen ystävän luokse muutaman kilometrin päähän. Teimme suunnitelmia ja kohti Orilammen majaa kävi tiemme. Ruokailu seisovasta pöydästä oli todella nautinto -  erittäin maukasta ja hyvää ruokaa. 

Klo 14.10 lähti Kultareitti risteily ( 3 t ) . Sää suosi meitä - aurinko paistoi täydeltä terältä, että varjopaikat olivat kysyttyjä.

Kuutinkanavan uittoränni vuosien takaa

Tuuletar

Löppösen luola

Perjantain risteilyyn kuuluu pysähtyminen Löppösen luolalla ja siellä nokipannukahvit  (a 5 euroa)

Mäntysaaren kappeli

Olipa mukava ja mielenkiintoinen reissu. Kiitos vaan ystäville ja sille toiselle niistä: yritä jaksaa vielä muutama päivä, sitten se alkaa - oloneuvoksettarena olo.

Tuossa linkki Orilammelle, jos kiinnostuit;

https://orilampi.com/

Virkistäytymispäivä

Kaunis, kirkas kesäinen päivä... Mitähän mukavaa keksisi? 

No lähdettiin sitten käymään Kotkassa päämääränä Vellamo. 

Vanha höyryjäänmurtaja Tarmo viettää eläkepäiviä ja on nyt museona. 

Mielenkiintoinen kohde tutustua ja miettiä, miten siellä on arki sujunut kovalla pakkasella.

Vellamossa oli useampikin mielenkiintoinen kohde - Kymenlaakson museo, merimuseo jne.

Ja kun tämä on käsityöblogi, niin tännehän sopii erinomaisesti laivojen pienoismallit, käsinkoristellut rattaat jne.

Tilkkuilua

Tilkkukärpänen on iskenyt.... 

Jo kauan olen suunnitellut tehdä meidän tuoleihin suojuksia. 

Pikkuhiljaa ne ovat valmistuneet. Ja itse ainakin olen tyytyväinen.

Kansalaisopistolta sain keväällä kaarevakukka-mallin. Silloin en ehtinyt sitä tehdä, mutta nyt kesällähän sitä on aikaa vaikka kokeilla. No aikaahan siinä tuhrautui, mutta valmista tuli.

Kun se ompelukärpänen on niin tarttuva, niin lapsenlapsi ( kohta 5 v) ompeli avustuksellani äidilleen huivin. Ja minä sain tehdä Karkille (kissa) hatun ja kaulapannan.

Ompeluksiani

Neulominen on vienyt viime vuosina aikani, joten ompelukone on saanut levätä.

Pikku hiljaa olen herätellyt ompelukärpästäni.

Kansalaisopiston tilkkuryhmän lisäksi on viime aikoina syntynyt pari puseroa kesää ajatellen. Ottobre-lehdestä löysin itselleni sopivan peruskaavan ja hiukan sitä sitten muokkasin.

Alikeompelu kiinnosti sanana, niin netin ihmeellisestä maailmasta löysin ohjeet.

Tuunasin vanhan valkoisen perus t-paidan.

Mur-Mur tyynyt

Tilkkutyö harrastukseni jatkuu.....

Blogitekstieni komentoija, mur-mur, sai eilen omat tyynyt

Tein meille kesäiset tabletit keittiön pöydälle

Kädentaidot siirtyvät polvelta toiselle

Vapun aikaan vietimme lapsenlapsen kanssa laatuaikaa. Kova into on lapsukaisella kädentaitojen harjoittamiseen. Paperiaskartelujen lisäksi myös neula ja lanka kiinnostaa. Nyt oli tytöllä mielessä, että hän haluaisi ommella Sanna-nukelle tossut. No ei muuta kuin mummin käsityötarvikkeista etsimään sopivaa materiaalia. Lumivalkoinen  kangas oli tällä kertaa sopivin. Leikkasin hänelle kangaspalat ja niin työskentely pääsi vauhtiin. Vain solmujen tekoon lankaan, lankojen päättelyyn ja nappien ompeluun hän tarvitsi hiukan apua. Malli ja suunnittelu ihan lapsen oma.

Yhteistä aikaa vietämme usein leipoen jotakin. Tällä kertaa  teimme niitä ihanan makeita mokkapaloja. Taikinan maistelu ja nomparellien ripottelu "tortun " päälle ja välillä omaan suuhun olivat ihan parasta - ja sitten vaan herkuttelemaan.

Yksi vakio juttu meillä on retki Kymijoen rantaan. Vesi kiehtoo meitä kaikkia ja joen rannassa on aivan ihana rantatie, jota pitkin on miellyttävää liikkua. Kivien heittely veteen ja veden loiskuttaminen kepakolla on se juttu - ja voi sitä nautintoa. Ja se ehkä kaikista tärkein - meillä on aina myös jonkinlaista evästä mukana .

Matka

Kansalaisopiston käsityöryhmällä oli tänä vuonna aiheena : matka. Asiaa lähdettiin käsittelemään siten, että kangasväreillä maalattiin kangasta, joka oli ensin teipattu maalarinteipillä (kuten katuja, teitä tms). Minun kankaani oli vuosikymmeniä vanha pellavafroteinen käytössä kulunut saunapyyhe. ( Se sopi tarkoitukseeni mielestäni erittäin hyvin)

Kankaista valmistui mm. jakkuja, joihin oli kirjailtu katujen nimiä oman asuinpaikan mukaan tai maalattu puita, pensaita tms.

Minun ajatukseni ko. työstä selkiytyi melko heti. Kun en ole mikään jakku-ihminen, niin en myöskään halunnut sitä tehdä kaapin täytteeksi.

Matka - tein siis puolisoni ja minun yhteisen matkan vuodesta 1973 alkaen tähän päivään. No hiukan oli vaikeuksia siinä, mitä työhön laitan, niin paljon on mahtunut lähes 45 vuoteen.

Mutta taas pääsi luovuus valloilleen ja hiukan sain apua lähipiiristänikin. Ja tällainen on tulos.

Työ oli hiukan vaikea valokuvata, mutta olohuoneemme seinällä sitä voi katsella ihan läheltä. Työn vien kädentaitoryhmien kevätnäyttelyyn Kuusankoskitalolle 12-25.4.2018. 

Tervetuloa sinne ihastelemaan noin 80 opiskelijan kädentaitoja.

Väri-inspiraatio

Käsityörintamalla on viime aikoina ollut hiukan hiljaisempaa... Oikea käsi (ranne) on muistutellut, että tahtia olis hyvä hiljentää. Mutta jotain pientä kuitenkin olen touhunnut.

Jo vuosia, vuosia sitten kokeilin Kool-Aidilla värjäystä. Ja niin helppoa se on. Muistini mukaan ja mitä olen lukenut netistä, niin värit kyllä pysyvät . 

Värjäsin muutaman Juhani-langan, joita ostin kilopussissa Korian ABC;n yhteydessä olevasta Novita-myymälästä. En vyyhdinnyt lankoja vaan värjäsin suoraan kerinä, koska halusin meleerattuja lankoja. No nyt langat on kuivumassa - miten keriminen onnistuu, sen näyttää aika.

1.4.2018. Langat on jo kuivuneet ja kerillä - hyvin onnistui 

Olen tyytyväinen lopputulokseen. Ja sitten vaan neulomaan, ehkä...

Neulomuksia

 

Joulun jälkeen sain tyttärentyttäreltä ( 4v 3kk) ohjeet tehdä hänelle tossut mallipiirroksen mukaan. 

No silloin meni mummilta melkein sormi suuhun. 

Aikani mietittyäni, sain aikaiseksi tällaiset tossut. 

Kovin ilahtuneen vastaanoton saivat nämä lapsen itsensä suunnittelemat tossut.

Kun se sometus ja poketus on nyt niin kovin kiinnostavaa pienelläkin ihmisellä, 

täytyihän ne "sometus-lapaset" tehdä, jotta lapsukainen voi auttaa mummia pokemon jahdisssa, ilman että sormet paleltuu.