Kevätkukkia

 Nopeuttaakseni kesän tuloa, askartelin paperinarusta muutaman kukkasen:). 

Idea lähti siitä, kun kansalaisopiston käsityöryhmässsä oli aiheena maakuntakukka, 

jonka valmistustapa oli vapaa. Etelä-Savosta kun olen, 

niin tietysti halusin tehdä lumpeen. 

Toiset tekivät kurjenmiekan, joka on Kymenlaakso maakuntakukka.

 Ja he tekivät sen kankaasta - seinävaatteeksi. 

Monenlaista suunnitelmaa minullakin oli, mutta .... tähän päädyin.

 Näihin molempiin paperikukkiin oli opella kirja, josta mallit otin. 

Tämän liljaköynöksen voi laittaa myöskin seinälle.

 Kaupat ovat jo pullollaan kevät "narsisseja". Minunkin kauppakärriini ilmestyi yksi. 

Eilen ostaessani sen, yksi kukkanen oli auki. Mutta yön yli meillä lämpimässä oltuaan - 

kukka alkaa olla kauneimmillaan. Taitaa raukka joutua kohta parvekkeen pöydälle -

 katselemme sitä sitten ikkunan läpi :).

 Päivälenkillä ollessani huomasin ensimmäisen minulle oikean kevään merkin

 - leskenlehden. 

No tietysti se tartui mukaan ja pääsi vesilasiin. 

Yön aikana sillekin oli tapahtunut ihme. 

Muuten, viime vuonna olin löytänyt ensimmäisen leskenlehden myös 25.3  

- aika merkillinen sattuma.

Aurinkoisia kevätpäiviä.

Kevättä ilmassa

Lapsenlapsen lelukopasta löytyi alaston vauva :). 

Jotta sillä olisi mukava leikkiä, 

täytyi sen saada vaatteet päälleen. No siitä onkin joitakin vuosia, 

kun olen nuken vaatteita värkkäillyt.

 Kesäksi uusi laukku. Pääskynenkin sai hiukan uutta ilmettä . 

Näkyyköhän tuollaisia ensi kesänä?

Päällystin kokeeksi napin helmillä - 

no siitähän tulikin sievä keskus vetoketjukorulle.

Ja lopuksi se pakollinen villasukka:)

Talven pakkasia odotellessa

Luntahan on tullut jo riittämiin, joten pakkasia odotellaan. 

Ja pakkasiin varautuminen saa puikot heilumaan yhä tiuhempaan. 

"Mur Mur" sanoi jalkojensa palelevan kovin, niin päätin auttaa asiassa ja

 kudoin Lidlin huopuvasta kirjavasta langasta kunnon töppöset.

Luulisin, että nyt varpaat tarkenee :). 

 ( Ei tossujen väri muuttunut huovutuksessa, 

vaan kuvausolosuhteet oli vähän heikot :))

Ja sitten vielä valepalmikolla neulotut perussukat.

Karhua

Netti on pullollaan mm. erilaisia hauskoja sukkia. Neulomiseen innostuneena, 

piti taas kokeilla miten karhu istuu sukkaan. No hyvähän siitä tuli ainakin 

omasta mielestäni. Taitaa lähipiirissä olla yksi murmur.... 

Lelulaatikko

Kansalaisopiston käsityöryhmässä oli yhtenä teemena poppanan tai räsymaton uusiokäyttö. 

Moni teki poppanasta seinävaatteen lisäten siihen toisen tämän vuoden teeman, maakuntakukan.

  Meillä ei sellaiselle seinävaatteelle ole käyttöä, joten muotoilin poppanan lelulaatikoksi - 

sille oli tarvetta.

Varastossa oli käyttämätön muovilaatikko, joka kelpasi tukirungoksi. 

Käytössäni oli 3 samanmittaista poppanaa. En halunnut värjätä niitä - 

värit sopivat meille noinkin ja ovat mielestäni ihan kauniit. Yhdestä poppanasta jäi jämä, 

josta purin kudetta ja ompelin puun oksat. Kukat ja lehdet virkkasin ja toiselle pitkälle 

sivulle ompelin vielä pari lintua istuskelemaan oksille. 

Päädyn taskuihin on hyvä sujauttaa vaikkapa kirjat ja värikynät.

Laatikko on ollut jo käytössä ja hyväksi havaittu - mm. mukava liikuttaa,

 kun pohja on pehmeä.

Neulepuikot tarvitsivat uuden "kodin", joten hyödynsin vanhat farkkujen jämät. 

Talven pakkasiin

Netin ihmeellisestä maailmasta löytyi nämä ihanuudet. 

Neuloin ne nuorelle aikuishevostytölle.

(https://www.facebook.com/profile.php?id=100008184133468&fref=nf).

 Itselleni neuloin Joki-langasta huovutetut töppöset 

lämmittämään palelevia varpaita :).

Joulupyhien mentyä

Netistä löysin mukavan näköisen purkkipossun, jota hiukan muuntelin 

Materiaalina pilttipurkit ja maitopurkin korkit. 

Omiin tekemiini possuihini laitoin softis-levystä jalat. 

Tikkujen päässä olevat 

maalatut helmet menivät tyttäreni valmistamiin possuihin.

 

Ja tämän korin olen saanut Eeva-ystävältäni viime talvena. 

Korilla on ollut siis monenlaista käyttöä.

Ja possut täyteen Geisha-karkkeja ja on niin possuista.......

 

Tämä eväslaukku on joululahja tyttärelleni. 

Sain vihjeen, että eväspussille olisi tilausta - no eihän siitä ihan pussia tullut :). 

Joulupukki on huomannut, että tykkään neuloa mm. kirjoneuleita. 

Niinpä paketistani löytyi ko. kirjat. Pienemmässä on lisäksi mm. kirjontakuvioita. 

Ihanat ja varmasti tulevat kulumaan käytössä.

 Tällä tonttumallilla on jo pitkät perinteet. Lähes 20 vuotta sitten ostin ensimmäisen.  

Viime vuosina tyttäreni on muistanut minua näillä hankkimalla aina uudenlaisen. 

Nyt näitä vaan ei tahdo enää saada -  tämä yksilökin taitaa olla peräisin Tukholmasta.

Nämä veitikat on kuvattu 2008.

Joulumieltä

Kuvassa olevan pikku tytön kanssa olemme harrastaneet askartelua jo

 aika monta vuotta. Joulukortit ja pääsiäiskortit ovat olleet suosikkimme. 

Tässä teimme keittiön ikunaamme lumihiutaleita.

Ensimmäinen arkistostani löytynyt yhteinen kuva on vuodelta 2004 ( 20.12.2004). 

Kyseinen pikku tyttö ( 8 v) on entisen hyvän työkaverini reipas ja taitava tytär. 

Muistelimme, että jo ennen tätä tilannetta olimme jo askarrelleet yhdessä.

Tässä on tämänvuotinen yhteinen hetkemme. Hiukan on askartelijoissa 

tapahtunut muutosta :).

Tänäkin vuonna teimme kahtena päivänä ja kaikki ystävämme 

saivat omatekoiset kortit.

Tässä muutama minun tekemä luomus:

 

Näihin kortteihin tein pohjan mehiläisvahamaalauksella.

Poroleikkuri oli tämän joulun uutuus.

 

 

Tykkään laittaa kortteihin runoja - tässä yksi niistä.

Nuori ystäväni toi meille tuliaisiksi omatekemän joutsenen. 

Ei voi kuin ihailla taitavasti tehtyä joutsenta.  Kaikkeen se kahvipussi taittuukin !

Kokeilin laittaa sisälle palamaan led-tuikun - oli kaunis. 

Ystäväpäivä

Viikko sitten lauantaina kävivät "vanhat" siis pitkäaikaiset ystävät meitä tervehtimässä. 

Jo 28 vuotta olemme olleet ystäviä ja ystävyys jatkuu vaikka muutimmekin toiselle 

paikkakunnalle. Askartelu/käsityö teema on meille naispuolisille yhteinen asia - 

niinpä tulisiaiksi saimme paperienkelin. Vanhan kirjan lehdet olivat muuttuneet 

kauniiksi ikkunakoristeeksi. Enkeli toi mieleeni meidän viime talvisen

 kansalaisopiston TPO:n ja sen ihanat kässäkamut.

Tuliaisina saimme myös huonekuusen - se saa koristeet lähempänä joulua.

On ihanaa kun on hyviä ystäviä.

Tuikkupurkki

Netin "ideasivuston" innoittamana minäkin innostuin kokeilemaan

 uudenlaisen tuikkupurkin tekoa. 

Purkin pohjalle laitetaan  karkeaa suolaa n. 1 cm ja loraus vettä päälle niin

 että suola peittyy. Ja sitten jokunen päivä odotellaan... 

Ja huurre on valmis (lämpö nopeuttaa huurtumista). 

Sulamattomat suolat sitten kopistelin pois. Purkin on hyvä olla suorasuinen 

ei sisäänpäin kaartuva, niin tuikun polttaminen on turvallista. 

Hiukan nauhaa ympärille ja muuta koriste mielen mukaan

 - tunnelma on valmis.