Kesäparveke

 Torilta ostettu punainen verbana l. rautayrtti. Hyvin on lähtenyt kukkimaan ja pitäisi kestää paahdetta.

 Siemenestä kasvatettu keskipäivänkukka. Hyvin on kituvainen - saas nähdä, kukkiiko milloinkaan.

 Guinean Liisa l. juoppoliisa. Kesävieraan tuoma kaunis kukkanen. Aluksi kukka nuupahti, kun en ymmärtänyt juottaa sitä tarpeeksi. Onneksi sitten virkosi ja koristaa parvekettamme.

Siemenestä itse kasvattamat tomaatit ovat  n. 80 cm pitkiä ja vaativat jo tukea. Ensimmäiset kukkanuputkin on jo havaittavissa. Tomaatteja odotellessa...

Kesälomamatkan muistoja etelästä.

On se vaan ihanaa aikaa tämä kesä. Jos ei omalla parvekkeella saa tarpeeksi multaa kynsien alle, niin muutaman kilometrin päässä on "pieni" tontti ja talo, jossa voi myllertää mielinmäärin ihan vaikka väsyksiin asti.  ( http://nallepeitto.blogspot.fi/2014/05/alkukesan-puutarhakuvia.html)

Huomenna olisi tarkoitus viettää  juhannusta etukäteen mm. grillaten siellä samaisella tontilla, kun viikon päästä on muita suunnitelmia.

Hauskaa jussia lukijoilleni.

Vanha pusero

Tekstiilin värjäystä käsin vai käden värjäystä tekstiilivärillä?

Elämäni ensimmäisen kerran (mutta ei ehkä viimeisen) harjoittelin käsin värjäystä. Olin saanut suulliset ohjeet tapahtumasta sekä lukenut itse ohjeet huolellisesti. Lopputulos on mielestäni loistava. 
Puseron kukkaset jäivät valkeiksi kuten olivat aiemminkin. Puserohan oli siis musta ja haalistunut, siksi uusi värjäys oli tarpeen.  Mutta kaikki ei kuitenkaan sujunut kuin Srömsössä. 
Kumikäsineitä valitessa otin tietysti ne huonoimmat ja kuluneimmat, koska eihän uusimpia voisi värjätä. Hämmentelin innoissani värilientä. Kun otin käsineet pois, niin totuus valkeni - peukaloni oli myös hyvin värjäytynyt. Käsineen peukalossa oli siis reikä! Peukalosta värin irroittaminen olikin melko työlästä. Kokeilin desinfiointiainetta, käsidesiä, sitruunaa, kynsilakanpoistoainetta, saippuaa - kunnes muistin ihmesienen. Ja sillähän peukalo puhdistui lähes täysin. Roiskuihan sitä lientä hiukan kaakeleillekin - mutta ihmesieni tehosi taas.
Pusero sai lisää käyttöikää ja minä mieluisan vaatteen taas käyttööni. 
Kannatti siis kokeilla!

Kukkamatto

 ATK-tuolin alle tarvitsin maton - no, ei muuta kun virkkaamaan. Tarvikkeet läytyi onneksi kaapista, joten töihin vaan. Muoto olikin sitten asia erikseen - jotain muuta kuin suorakaide. Kukkahan siitä lopulta tuli varsineen ja lehtineen. Koska tykkään pitää jalkojani korokkeella, niin varsi ja lehti estää korokkeen liukumisen liukkaalla lattialla. Kuteet olivat jäänteitä aiemmin kutomistani matoista 
mm. http://lellenloki.blogspot.fi/2013/05/pallomatto-ja-lintukudonnainen.html

Tänään istutin omat tomaattini parvekkeelle isoihin ruukkuihin.  Parveke on osoittautunut melko kuumaksi paikaksi - mutta aika näyttää, miten menestyvät.

Tulossa omenakesä

Viikko sitten otin omenapuun oksia maljakkoon ja kuinkas ollakkaan, nyt niissä on kukkia. Taitaa tulla omenakesä, kun noin kauniisti ja runsaasti kukkivat.

Parin kuukauden ajan olen aamuisin käynyt lenkillä. Nyt kun ei tarvitse kiiruhtaa työmaalle, on aikaa hoitaa vaikka kuntoa. Reipas kävely raikkaassa aamuilmassa antaa kummasti pirteyttä päivään. Kun ei ole kiire minnekään, ehtii luontoonkin kiinnittää huomiota. Olen löytänyt erikoisen kukan, nimeä sille en kylläkään tiedä.

Löysin uuden lenkkipolun, joka johti joen rannalle sillan alle (?). Siellä ihmettelin taiteilijoiden suurta ylettyvyyttä, kun ylös siltapalkkeihin oli tehty jos jonkinmoista taidetta. Ja joki virtasi jo vuolaana - kunpa pääsisi tänäkin kesänä mato-ongelle.

Käsityön hurmaa

Käsityökopassani on aina joku viittävaille valmis työ. Tässä jokunen päivä sitten sain inspiraation ja valmistin kaksi ns. taulua.
Toisen olen kutonut kansalaisopiston kudontaryhmässä. Elämäni ensimmänen (ei ehkä viimeinen) kuultokudos. Itse suunnittelin mallin ja valitsin langat hiukan tavanomaisesta poiketen. Kuviolankana käytin jämä bukleelankoja. Ja väriä tietysti halusin, että on silmälle iloa. Tein taulun koska en ollut vielä tietoinen, minkälaiset tulevat uuden kodin ikkunat olemaan. Olen teokseeni tyytyväinen - sopii meille.

Toinen taulu on ideoitu taiteenperusopetuksen ryhmässä ja valmistettu loppuun  kotona, koska muutimme kesken lukuvuoden ja jouduin eroamaan ryhmästä - terveisiä teille kaikille ihanille kässäkamuille.
Ajatuksena oli tehdä jotain uutta "nurkissa lojuvista rojuista". Olin virkannut n. 30 vuotta sitten enkelitaulun, joka on ollut kylläkin seinällä sitä asti. Kehyksenä oli ohut mäntylista (valittavasti en hoksannut ottaa kuvaa). Löysin varastostani isomman puukehyksen, jonka päällystin neulomalla villalangasta ja vanhan kasetin nauhasta aina oikein neuleena suojuksen. Sinne upposi englannin kielikurssi sekä kässäkamulta saatu Ressu Redford: Laulussa on helppo rakastaa. Rakastaa.... Taidanpa antaa taululleni nimen: Taulua on helppo rakastaa. Hm...... On siinä ainakin nostalgiaa n. 30v. ja monta muuttoa takana.

Kesä mielessä

Monen vuoden jälkeen olen kasvattamassa taimia; tomaatteja ja keskipäivänkukkia https://www.google.fi/#q=keskip%C3%A4iv%C3%A4nkukka.

Tänä vuonna pääsiäiskukko/-kanat saivat tyytyä tomaatintaimiin rairuohon sijasta.

Parvekkeelle laitan pari tomaattia, jospa menestyisivät, kun parveke on suoraan etelään. Tyttären tomaattihuoneeseen menee suurin osa, loput jakelen, jos joku haluaa. Tomaatit on keltaisia pikku tomaatteja. Keskipäivänkukka on minulle aivan uusi tuttavuus -myös nämä siemenet sain tyttäreltä ja osa taimista koristaa sitten heidän pihaansa, loput sitten omalle parvekkeelle.

Kevättä ilmassa

 

Onko jo 
 kevät?

Tänään ne huomasin  - kevään ensimmäiset kukkaset ja korkealla olevan auringon.





Kyllä kannatti käydä aamulenkillä.

Uusi koti

Nyt se on sitten tapahtunut... muutto uuteen kotiin ja uudelle paikkakunnalle. Olemme taas n. 28 vuoden jälkeen kymenlaaksolaisia vaikka olemmekin tosi savolaisia. 25.2.on virallinen muuttopäivä - onnea vaan vielä pikkusiskolle, juhlit vanhenemista samana päivänä.

 

Vanha koti näytti  autiolle maanantai aamupäivällä

19 vuotta on tätä maisemaa ihailtu. Rauhallista.

 

Muuttoapuna meillä oli 4 reipasta ja riskiä muuttajaa. Kaikki loput tavarat saatiin tuotua kerralla, kun hiukan purettiin ja taas pakattiin. Tuolin jalan kun vielä irrottaa, niin silloin on kuorma valmis.

 Kukahan järjestäisi nuo tavarat paikoilleen?

 Mutta kiikkutuoli on jo valmiina...

kun vain joutaisi istuskelemaan ja neulomaan :)

Kässäkamuilta saatu kukka on nyt kunniapaikalla keittiön ikkunalla omatekemässä mosaikkiruukuussa. Kuvauksen jälkeen pienempään ruukkuun ilmestyi marjapuuronpunainen saint paulia.

Eipä ne näkymät parvekkeelta paljon muuttuneet - metsää on täälläkin ja eikä naapureita näkyvillä. Ihana rauhallisuus jatkuu ja linnun laulu.

Edessä uusi elämän vaihe

  Pian tulee aika sanoa jäähyväiset nykyiselle  asuinkunnalle ja muuttaa naapurikaupunkiin. N. 39 vuotta työelämää on takana ja on aika siirtyä vapaalle. Monet rakkaat ystävät, harrastuskaverit ja työkaverit jäävät nyt pois jokapäiväisestä elämästä. Mutta juna kulkee paikkakuntien välillä useita kertoja päivässä ! Ja uudella paikkakunnalla odottavat ne kaikkein  rakkaimmat.

 

 Eilen illalla joimme kakkukahvia harrastuskavereiden kanssa ja muistelimme menneitä vuosia. 4 vuotta kävin kansalaisopiston taiteenperusopetuksessa ja meidän ryhmä oli todella mahtava. Tytöt olivat ostaneet minulle Flamingonkukan ja sanoivat tulevansa tarkistamaan, miten olen sen saanut pysymään hengissä. Kukkakauppias oli maininnut, että jopa kolme vuotta se voi kukkia, saapas nähdä, miten minun käy, viherpeukalo kun en ole. Korttikin oli tietysti erään opiskelijan oma tekemä ja tosi hieno. Oli napsinut kuvia vuosien varrella ja antoi niitä sitten näin minulle muistoksi. Ja teksti; "Rakas kässäkamu !" Sitä olen mutustellut useampaan kertaan tänään.

 

 Jonkin verran olen ollut mukana ay-toiminnassa ja sitä kautta  tutustunut reippaaseen ja mukavaan nuoreen naiseen. Joitakin kurssejakin kävimme yhdessä - konkari ja untuvikko - kuten asian leikkisästi ilmaisimme. Hän oli tehnyt minulle yllätyksen. Ostanut käsityötarvikkeita ja yrttijalkakylpy pussin. Olen todella hämmentynyt ja iloinen mukavasta yllätyksestä. Kiitos ystäväni. Vaikka konkari poistuu järjestötoiminnasta niin jatka sinä. Yhteiset kirpparireissut kuitenkin jatkuvat.

 

Ja nyt pakkauspuuhat jatkuvat...........

Joulua odotellessa

Joulun lähestyminen saa sormet syyhyämään. Kaikenlaista pientä, kivaa on mukava näperrellä ja antaa sitten lahjaksi ystäville.

 Korttipaja on toiminut jo yli 10 vuotta yhtäjaksoisesti erään nuoren ystävän kanssa. Tänäkin vuonna ahersimme koko itsenäisyyspäivän ja valmista tuli. Kaikki lähetetyt kortit oli siis tänäkin vuonna itsetehtyjä.
Valitettavasti kamera vetää jo loppusuoralla, joten kuvat on vähän sitä sun tätä 




Paperista tehtyjä kumihiutaleita kasteltuina vesi-vehnäjauhovellissä, kuorrutettuna suolalla ja kuivatettuna mikrossa. Aika kivaa puuhaa.

(osan hiutaleista  on leikannut tyttäreni

 Korttitaloja/-laatikoita tehtiin jo kauan sitten vanhoista joulukorteista. Verestin  muistiani ja valmistin yhden joulukarkkeja varten.

Huovuttamalla tehty tonttu styroksikartion päälle.

 

Laitan vielä esille viime syksyiset paperienkelit. Teimme itse paperia ja niistä muotoutui sitten mm. enkeleitä.

Nyt rauhoitun joulun viettoon ja voimien keräämiseen aloittaa uusi vuosi uusin haastein.


  Rauhallista ja mukavaa joulun aikaa lukijoilleni.