Neulotaan, neulotaan...

Talven lähestyminen saa puikot heilumaan aina vaan tiuhempaan; syntyy hattua, sukkaa ja mm. paprika. Paprika syntyi aivan vahingossa, kun kokeilin uutta neuletta. Joku muu oli jaksanut neuloa sen isommaksi ja jättänyt ompelematta kiinni ja tietysti ilman täytettä - ja siitähän tuli patalappu.

 Hattu on norjalaismallinen ja malli otettu täältä: http://villakeranen.blogspot.fi/2011/02/se-suloinen-norjalaismyssy.html

Liekkisukat ovat kiehtoneet minua jo kauan ja nyt löytyi pienet jalat, jotka olivat sukkia vaille.

 Vielä tilauksesta pari vetoketjukorua.

Muistin virkistämistä

Kansalaisopiston käsityöryhmässä oli opettelu vuorossa kirjonta. Päätimme tehdä sen niillä aiemmin kasveillä värjäämillämme villalangoilla. Tarkoitus oli opetella uusia ja/tai kerrata vanhoja erilaisia pistoja. Olen jo kauan miettinyt sellaisen neulakirjan tekemistä, missä voisi säilyttää parsin- ja silmäneuloja. Nyt sellaisen teko olikin ajankohtainen.
Jostakin laatikon syövereistä löysin säkkikankaan palasen, jolle oli jo valmiiksi painettu kukkakuvio - oli ehkä ollut tarkoitus tehdä pieni liina, mutta edelliseltä omistajalta se oli jäänyt tekemättä. Joku oli jo aiemmin leikellyt kankaan reunasta palasia, joten ilman harmitteluja voin minäkin sitten pilkkoa kankaan.

Kirjontaa en ole pahemmin harrastanut. Sattumalta löytyi myös n. 53 vuotta sitten koulussa tekemäni ruokaliina - siinä olikin monta hyvää mallia. Täytyy todeta, että silloin tekemäni harakanvarpaat ovat paljon siistimmät kuin nyt.

Kesä meni ja talven merkkejä on ilmassa

Ilmatieteenlaitos lupaa kylmenevää....  Siispä puikot heilumaan.

                                                    Villahahtuvahousut pienelle
                                                     http://www.ullaneule.net/0108/ohjeet_villapopat.html

                                                     Villalapaset pukinkonttiin ( mallina Kukonpojanaskelneule)

                                                     http://kaspaikka.fi/koti/amjarvi/ekotoita/kukonpojanaskel/

 

Lankojen värjäys on niin hauskaa puuhaa, kun koskaan lopputuloksesta ei voi olla varma. Nämäkin 7-veikka langat on värjätty kaapin nurkaan jääneellä (=jätetyllä) vanhalla kahvilla. Hiukan aurinko vääristää värejä, luonnossa ovat hieman vaaleampia. Käyttökelpoista tavaraa.

Ahkerointia eläkepäivänä

Nyt se on valmis...   26 cm enkelipitsiä nyplättynä.

Haaveissa on ollut kutoa joskus farkkumatto. Nyt sekin on toteutunut, 5,5 metriä topakkaa mattoa. Farkkujen leikkuussa menikin muutama tunti ja pölyistä se myös oli. Mattoihin upposi kaikkiaan viidettoista aikuisten farkut.

Syksyn väkerryksiä

Kaneliseitikillä värjättyä 7-veikkalankaa

                           

Kasvivärjätyistä villalangoista virkattu afrikankukkapeitto vauvan vaunuihin

Huovuttamalla tehty hiirimatto

 

Edellisetä nypläyskerrasta on jo 20 v. Pienen harjoittelun jälkeen alkoi syntyä enkelipitsiä

Lomaraportti

Siitä on kuukausi vierähtänyt, kun viimeksi kirjoittelin. Silloin alkoi loma, tänään kutsui työmaa. Ihanat 4 viikkoa on takana ja akku latautunut tulevaa talvea varten - se tuo aikamoisia muutoksia elämäämme. Niistä kertoilen sitten, kun ovat ajankohtaisia.
Loman alkajaisiksi suuntasimme tuttava pariskunnan kanssa Viroon. Autoilimme siellä 5 päivää ja kiersimme "Viron ympäri". Yövyimme kotimajoituksissa, jotka kaikki olivat kohtuu hintaisia ja tasoisia. (Suosittelen kokeilemaan). Matkan varrella näimme ja koimme monenlaista erikoisuutta ja ihmettelemistä.

Näkymä Otepään hyppyritornista, alhaalla näkyvät hiihtolatujen pohjat

Kauniisti puukiekoilla pinnoitettu puuliiteri

Suur Munamäen torni, 318 m merenpinnasta

Kalojen kuivatusta räystään alla

Palavan kiven kumpare Narvan lähistöllä

Alkuhärkä Tarvaan patsas Rakveressä

Kesään mahtuu toki paljon muutakin: mansikan ja mustikan poimintaa, viinimarjojen keruuta, uimista/saunomista, kalastusta, monenlaista talkootoimintaa, juhlimista ( ihanat häät joensuussa ), löhöilyä, luonnon ilmeistä nauttimista illan hämärtyessä yms.

   Jo ennen lomaa osallistuin viikonloppukurssille, jossa valmistimme nalleja kierrätysmateriaalista. Vanuneet villapaidat olivat kova sana nallen nahkaksi ja täytteeksi vanua, strasselia tai villapaidasta jäänyttä silppua. Ompeleminen tapahtui käsin. Esimerkiksi laitan oman esikoiskappaleen ja ystäväni aiemmin tekemän punaraitapaitaisen suloisen nallukan. Toinenkin nalleni on melkein valmis, silmät ja suu puuttuvat ( koska aurinko on kutsunut ulkoilemaan, on käsityön teko  hiukan jäänyt vähemmälle). Tuli vähän hamstrattua materiaalia, että eiköhän niitä nallukoita valmistu vielä useampikin.

Vaikka työt alkoivat, eihän se toki tarkoita kesän loppumista. Nautitaan siis vielä siitä auringosta, joka pilkahtelee pilvien lomasta.

Kesälomaa aloitellessa

Pienet viljelykseni... kurpitsat ovat innoissaan kasvaneet pitkin mustikkametsää ja onpa tielle osunut suopursujakin. Niiden sekaan on turvallista piilottaa kauniisti keltaisena loistavat kurpitsan alut. No voihan sitä tietysti kasvaa ja komistua kivenkin päällä.

Heinäkuu ja helle... mustikatkin kutsuvat poimijoita. Pitihän niitä hiukan poimia, että saa edes suun mustaksi loman kunniaksi. Se mustikkamaito on niin HYVÄÄ.... Talven mustikat saavat vielä kypsyä rauhassa... josko viikonpäästä sitten.

Ja sitten loman viettoon. Saa nähdä, mihin sitä ensin suunnistaisi vai ottaisko ihan levon kannalta... Taitaa kuitenkin pikku laivamatka odotella pika puolin.. no sinne sitten ensiksi.

Juhannus on juhlittu

Ai juhlittu ? Ei vaan vietetty aivan rauhallisesti lepäillen ja hieman puuhastellen.
Ongellakin käytii kerran ja 2 pienen pientä särkeä tarttui koukkuun. No eipä niille ollut käyttöä vaan laskimme ne takaisin kasvamaan. Mutta onneksi oli kaupasta hoksattu ostaa silliä niin eipä tuo huono saalis paljoa harmittanut.
Jo parina kesänä olen harrastanut lankojen värjäämistä luonnonmateriaaleilla. Ja kun oli monta vapaa päivää, niin taas se himo iski.... Ja tuumasta toimeen.
Tälllä kertaa kasveina käytin: lupiinin sinisiä kukkia, suoprsuja, koivun lehtiä ja tervalepän lehtiä. Kokeilin myös lankojen purettamista liekoilla. Siihen en olllu tyytyväinen, koska liekot värjäsivät langat lievästi vaalean ruskeiksi ja lupiineista saatava kaunis vaalean vihreä muuttui ei niin kauniiksi.

Vasemmalla lupiineilla värjätyt nallelangat ja oikealla suopursulla värjätyt ja alunalla puretetut 100 % villalangat

Vasemmalla koivun lehdillä värjätyt ja alunalla puretetut 7- veljestä harmaa ja valk. langat, oikealla suopursulla värjätyt ja alunalla puretetut7- veljestä harmaa ja valk. langat.

Tervalepällä värjätyistä langoista tuli hiukan tummempia kuin koivun lehdillä värjätyistä langoista.

Luonnon kauneutta ei voi olla ihailematta päivästä toiseen: tyyni tai tuulinen järvenselkä, siellä uivat kuikka perheet, kaloja poikasilleen saalistavat lokit, yhtenään kukkuva käki, rohkea harmaasieppo pariskunta, joka rakensi pesänsä mökin nurkkahirsien päälle aivan kulkureitillemme.  Jänistä vaan ei ole vielä näkynyt kuten viime kesänä. Silloin se popsi herkkunaan minun kukkapenkiin kylvämäni punajuuret sekä keltajuurikkaat - eipä ollut minulla varastointi ongelmia. Nyt vahingosta viisastuneena istutinkin äitienpäivä orvokit penkin reunaan ja laitoin loppu maahan perunaa kasvamaan. Ei taida olla jäniksen herkkuja. Mutta parin viikon päästä voimme syödä oman maan perunoita. Nam.

Sitten vielä yksi ihmeellisyys, jolle emme ole keksineet selitystä Männyn oksaasa on pieni valkoinen "pesä" tms. Ollut jo pari viikkoa, mutta mikä se on?

Sadepäivän puuhastelua

Onneksi on välillä tällaisia sateisia päiviäkin. Kun ei kehtaa istua järvelllä ongella, voi vaikka ommella rästiin jääneitä ompeluksia.
Jonkin aikaa sitten näin tämän tyylisen farkkukassin ja päätin saada myös itselleni sellaisen. Vanhat farkut vain esille ja tuumasta toimeen. Onneksi en ole innostuksissani vielä leikannut kaikkia housuja matonkuteeksi, joista on tarkoitus syksyllä sitten kutoa matto. Kansalaisopiston kurssilla harjoiteltiin koneella vapaavarsiompelua ja siitä innostuneena kirjailin nuo kukkaset ja heinät. Aiemmin olin kokeillut koristelua/ompelua solvy-kalvon avulla ja siitä syntyi tuo perhonen. Askartelulaatikosta löytyi nuo pienet leppäkertut, jotka antavan pienen piristyksen heinäniitylle. Kesäkassi on valmis. Kesälomaa odotellessa...

Kukat ovat innostaneet ennenkin minua käsitöissä. Viime talvena kokeilin "laatikkokudontaa". Kenkälaatikon ympärille pyöritetään loimilankoja haluttu määrä ja sitten kudotaan esim. valokuvamallin mukaan.
Sain idean anoppilan navetan ikkunasta (navetta ei ole ollut varsinaisessa  käytössä 30 vuoteen). Ikkunan alla kasvaa koiranputkia ja puna-ailakkia. Kuteena käytin villalankaa ja hahtuvalankaa.Pystyrimat tein itse kehräämästä langasta, jonka tekoa myös opettelin värttinä kanssa.
Ja luonnosta löysin kuivuneita männyn oksia, joista kyhäsian taululle kehykset.

Kesäpuuhia

 Lämpö on hellinyt meitä jo jonkun aikaa ja sen myötä käsitöiden  tekeminen on jäänyt taustalle. Nyt kutsuu ulkoilma ja harrastukset siellä. Vietämme jonkin verran aikaa rannalla ja tietysti ongella, ainakun on vain mahdollisuus. Useimmiten saaliina on hyvä mieli, mutta tuleehan niitä kalojakin ihan tarpeeksi. Monenlaista kalaruokaa on tullut syötyä. Loppu kesästä varmaan on minullekin kasvanut jo evät .....

  On hetkiä, jolloin vain olen ja katselelen kaunista luontoa. Joskus sattuu kamerakin olemaan saatavilla ja voi ikuistaa luonnon ihmeellisyyttä ja kauneutta.

 

Olipa tässä eräs sateinenkin päivä ja sadevedet juoksivat iloisesti pitkin pihaa. Mökin räystäässä on sadevesikourut ja hienot syöksytorvet, mutta puuttui sadevesikaivo (?). No tuumasta toimeen.... hiekkaan kuoppa ja pieniä kiviä tilalle. Ja toimii...  (Kuvaaja ei oikein onnistunut saamaan syvyysvaikutelmaa - sillä reunat on todella korkemmalla kuin keskusta)

Hiukan viljelyksiäkin on : kukkapenkissä orvokkien seurana kasvaa perunaa ja nousee sieltä muutama auringonkukkakin. Viime vuonna ei ollut kukkapenkkiä, vaan siinä kasvoi punajuurta ja keltajuurikasta. Mutta seudulla asustanut pupujussi piti huolen siitä, ettei minu tarvinnut satoa korjata. Saa nähdä, miten tänä vuonna käy.