perjantai 26. syyskuuta 2014

Ompeluperjantai



Kana, talitintti vai joku muu lintu? Pitkästä aikaa istuin ompelukoneen ääreen ja toteutin itseäni.  Kansalaisopiston käsityöryhmästä sain linnun kaavan, joka oli alkujaan varis. Minua ei inspiroinut tehdä tummaa lintua vaan kaivoin kaapista hiukan kirkkaampia värejä. Lintu on oikeastaan pussukka, johon voi sitten piilottaa aarteitaan. 
Toinen projekti oli tuolin päällystäminen. Entinen harmaa päällinen oli jo aikansa elänyt ja tuoli tarvitsi uuden ilmeen.  Kankaan olin ostanut Tallinnasta vuosia sitten.



Pakolliset sukkakuvatkin pitää esitellä. Ensin valepalmikkoa ja pöllöjä 7-veikkalangasta  Ehkä joululahja jollekin ......



Itselleni neuloin lämpimät karkki-yösukat Wool-langasta ( 100 % villaa), joita oli jäänyt laatikon pohjalle pienet kerät. Muutaman yön olen niitä testannut - kauniita, värikkäitä unia ja lämpimät jalat.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Omenoiden aikaan......................

Taas oli mahtava omena kesä. On tehtailtu hilloa ja osa on kuivattu. Tein kaiken hillon mikrossa ja sitten vain sosemyllyn läpi. Osan hillosta pakastin ilman sokeria.

 Omenan kuorimakone on mainio juttu - helpottaa kuorimista ja vielä viipaloikin valmiiksi.




 Hedelmä-/vihanneskuivuri on hyrrännyt jo useampana päivänä - vitamiineja talven varalle sekä muuten vaan herkutteluun.


Sen verran koville vanha mikromme joutui, että sanoi lopulta työsopimuksen irti. Mutta vanhuuttaan se loppui - kaikella on aikansa, myös mikrolla.

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Muistorikas päiväretki

Tämä päiväretki on ollut meidän suunnitelmissa jo jonkin aikaa. Tänään olimme tarpeeksi virkeitä toteuttamaan sen ja sääkin suosi meitä, pilvipoutaa ja loppupäivästä jopa aurinkoista. Kylmälaukuun pakkasin evästä, kun kerran retkelle lähdimme. 
Ajelimme Kouvolasta Salo-Miehikkälään, sieltä Miehikkälään ja vielä käväisimme Muurikkalan kylälläkin. Niiltä seuduilta meillä on muistoja n. 37 vuoden takaa, koska vierailimme siellä melko usein. Viime käynnistä on jo 28 v, mutta eipä ne maisemat olleet paljoakaan muuttuneet - löysimme ne paikat, jotka halusimmekin. Monta mukavaa muistoa nousi mieleen siellä ajellessa.
Sitten suuntasimme Ylämaan kautta Lappeenrantaan. Ylämaalta piti tietysti ostaa muutama korukivi - jos johonkin sattuisi niitä tarvitsemaan.
Lappeenrannassa keskityimme satamaan, linnoitukseen ja kasarmin alueeseen. Muistorikkaita paikkoja nekin. Linnoituksen kupeessa oli vielä nähtävillä kesän jäljiltä Lappeenrannan hiekkalinna-alue upeine hiekkaveistoksineen.










Taukopaikalla eväitä syödessä saimme ihailla syksyn kauneutta. Olipa ihana päivä.